ETUSIVUESITTELYKOIRATKASVATITPENNUTUUTISETLINKITVIERASKIRJA IN ENGLISH

Belgianpaimenkoiraharrastusta vuodesta 1989

Olin silloin 11-vuotias, ja erittäin innostunut koirista. Kotonamme oli siihen aikaan cockerspanieli, joka luonteensa puolesta ei oikein tahtonut olla sovelias harrastuskoira. Pitemmän aikaa tuloksettomia koulutusyrityksiäni seurattuaan, vanhempani lupasivat auttaa minua ostamaan ikioman koiran.

Vaatimuksena oli, että minun piti ensin säästää puolet koiran hinnasta. Saatuani rahat kasaan pitkällisen säästämisen jälkeen alkoi sopivan rodun etsintä. Monen monta viikkoa kannoin kirjastosta kaikki löytämäni koirakirjat ja tein tarkkaa rotuvertailua. Rodun piti ennenkaikkea olla aktiivinen, helposti koulutettava, koiran kokoinen ja ehdottomasti terverakenteinen. Se ei saanut olla "tylsä" sohvalla makaaja, ja samoin rankattiin pois kaikki massarodut. Minun koirassani piti olla jotain erityistä, enkä halunnut, että joka kadunkulmassa tulisi samanlaista vastaan.

Luonnollisesti tällaiset kriteerit täytti yksi ainoa rotu. ;-) Belgianpaimenkoira. Kun rotuvalinta oli selvä, aloitettiin pennun etsintä. Siihen aikaan belgit olivat vielä melko harvinaisia Suomessa. Lyhyt soittokierros muutamalle kasvattajalle tuotti kuitenkin tulosta, ja huhtikuussa 1989 meille saapui pieni harmaa tervutyttö Esme. Virallisemmin Pyrytuulen Esmeralda. Esmessä oli kaikki mitä olin aina halunnut. Se oli eloisa, sosiaalinen ja erittäin oppivainen. Esmen kanssa kävin sitten ahkerasti koirakoulussa ja ensimmäiset näyttelytkin käytiin, hyvällä menestyksellä. Valitettavasti tämä perheellemme niin rakas koira jäi auton alle ja menehtyi, juuri täytettyään vuoden.

Esmen poismenon jälkeen isäni päätti, ettei perheemme tulisi enää koskaan olemaan ilman koiraa, joten päätimme hankkia tervulaisia kaksin kappalein. Seuraavana päivänä saimme kuulla seitsemänkuisesta narttupennusta, jolle etsittiin uutta kotia. Jo illalla meillä olikin sitten uusi perheenjäsen, Fanta eli Pyrytuulen Fantasy. Samalla kertaa varasimme myös uuden pennun, koska Esmen kasvattajalla oli juuri syntymässä pennut, joilla olisi samat vanhemmat kuin Esmellä. Uskomattomalla onnella, tähän pentueeseen syntyi jälleen kaunis, harmaa narttupentu, jonka saimme sijoitukseen. Näin saapui meille nykylinjojeni kantanarttu Honey, eli Pyrytuulen Honeyqueen.

Fanta ja Honey osoittautuivat todellisiksi unelmakoiriksi. Fantan kanssa kiersimme muutaman näyttelyn ja kilpailin sen kanssa myös tottelevaisuuskokeissa, kunnes agility vei mukanaan ja loppu onkin historiaa...

Vanhempani kuljettivat minua ahkerasti kisoista toiseen, kunnes isänikin halusi oman koiran, jonka kanssa kilpailla. Fantalla olikin ensimmäiset pennut niihin aikoihin, joten isälleni jätettiin pennuista narttupentu Dina eli Kuunsirpin Andina.

Myös äidilleni piti jonkun ajan päästä saada oma kisakoira, joten joidenkin mutkien kautta hänen koirakseen hankittiin Zena alias Bestseller Xylophone. Näin oli syntynyt agilitypiireissä hyvin tunnettu Hölsön klaani. Plakkariimme onkin vuosien varrella kirjattu useita piirinmestaruuksia ja -sijoituksia, sekä sokerina pohjalla vuoden -95 agilityn joukkuesuomenmestaruus, ja -97 joukkue-SM hopea.

Belgeistämme joka ainoa on kilpaillut agilityssa, joten turha varmaankin edes mainita, että muut koiraharrastuslajit ovat jääneet meillä vähemmälle.


Agilityn 1995 SM-kultajoukkueen jäsenet:
emä Pyrytuulen Fantasy "Fanta"
ja tytär Kuunsirpin Andina "Dina"


Nykyisten Kuunsirpin linjojen kantaemä
Pyrytuulen Honeyqueen "Honey"


Viides sukupolvi: Kuunsirpin R-pentueen pentuja neliviikkoisina

 
Sopisiko minulle Kuunsirppiläinen?
Hieman kasvatusperiaatteistani ja kotien valinnasta pennuille

 

Mari Hölsö, Suitiantie 603, 02570 SIUNTIO KK, puh. 041 545 2715, email. mari@kuunsirpin.com